tiistai 3. syyskuuta 2013

<3

Joskus sitä sattuu oikeaan paikkaan juuri oikeaan aikaan. Kävin tänään ennen työpäivän alkua Anttilassa ja silmiini osui mitä ihanimmat syyskengät. Ja, kun hintakin oli alennettu alle 30 €:n, en jäänyt edes sen kummemmin kokeilun jälkeen ostostani harkitsemaan, vaan kävelin suoraan kassalle. 
Tiedättekö sen tunteen, kun tekisi koko ajan mieli käydä kokeilemassa ja ihastelemassa uutta ostosta? Siitä tietää, että ostos on ollut oikea. Nyt on SE tunne.:) Ihan kuin lapsena, kun oli saanut kaupasta jotain sellaista, josta oli pitkään haaveillut. Hih.:)

torstai 6. kesäkuuta 2013

Tyttö tomera.

Tämä kuva kertoo kutakuinkin kaiken meidän arjesta. Meillä asuu todella temperamenttinen ja voimakkaan oman tahdon omistava 2,5-vuotias tyttö. Ei mulla muuta tällä kertaa.:D

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Kiireinen, mutta ihana arki!

Katselin tätä blogiani ja huomasin kirjoittaneeni tänne viimeksi TAMMIKUUSSA! Olisin voinut vannoa, että siitä on aikaa korkeintaan kuukausi! Mihin tämä aika oikein on mennyt?! Arki on lievästi sanottuna hektistä just nyt. Töitä on paljon, mikä on tietysti hyvä asia, mutta verottaa toki mm. sosiaalista elämää rankalla kädellä. Sitten, kun yrittää töiden lisäksi treenata Run For Freedomia varten (www.runforfreedommarathon.blogspot.com) ja hoitaa siinä samalla kotia, olla läsnäoleva äiti ja vaimo, niin voin kertoa, että iltaisin ei tarvitse unta odotella.

Mutta, onneksi arki on täynnä ihania asioita, joiden avulla jaksaa sitä puuduttavampaakin arkea tarpoa eteenpäin. Suurimpana ja tärkeimpänä niistä on omat lapset!💛 Vietin eilen arkivapaapäivää lasten kanssa kotona. En muista milloin viimeksi olisin istunut aamupalapöydässä hiukset pystyssä, yövaatteet päällä yli tunnin, lueskellen lehtiä ja jutellen lasten kanssa kaikkea hassua, touhuillut tavallisia arkisia asioita rauhassa, ilman kiirettä. Voi että miten mä nautin! 💛 Mulla on maailman parhaat ja hassuimmat lapset!😄 Sain kuulla mm. Jänis istui maassa "korkkuen" (kuten 2-vuotias tyttäreni sanoo)- lauluesityksen hienon leikin kera ja nähdä n. 20 painimatsia, joita meillä harrastetaan 2- ja 4-vuotiaan toimesta päivittäin. Aika pelottavannäköistä tohua muuten, kun 4-vuotias poika ensin heittelee pikkusiskoaan miten sattuu ja lopulta 2-vuotias tyttömme istuu veljensä pään päällä niin, että veli itkee ja huutaa apua. Mä en kestä!😄

Mikähän tämän kirjoituksen pointti oli?!😄 En oikein muista, mutta jokatapauksessa meidän arki on aika ihanaa❤

Ja mä pääsen ensi viikolla 5 PÄIVÄKSI Lontooseen ystävieni kanssa. Halkean ehkä onnesta!❤

tiistai 15. tammikuuta 2013

Haluamme auttaa enemmän!

Koko työyhteisömme on mukana ihmiskaupanvastaisessa taistelussa, mikä on minusta äärettömän hienoa! On mahtavaa tehdä oman leipätyön lisäksi työtä, jolla on suurempikin merkitys. Olemme päättäneet pitää neljä kertaa vuodessa hyväntekeväisyyspäivän, jonka kaikki tuotto menee ihmiskaupan uhrien auttamiseen A21-järjestön kautta. Voit lukea lisää tämän vuoden ensimmäisestä Ei orjuudelle-päivästä allaolevasta linkistä. Tule sinäkin mukaan auttamaan, jos asut täällä Varsinais-Suomessa, tai vaikka kauempanakin.
http://www.hoitolaizumi.fi/izumi_tekeehyvaa.html

maanantai 7. tammikuuta 2013

Kurinpalautus.

Koko viime syksyn söin mitä sattuu. Siis oikeasti mitä sattuu ja ihan miten sattuu. Töissä kovassa kiireessä ruokailuvälit saattoivat venyä kuuteen tuntiin ja lounaan saatoin korvata cappuccinolla (niin hyvää kuin se meillä töissä onkin, ei se ole kovin terveellinen lounasvaihtoehto). Iltaisin söin sitten koko päivän edestä, paljon kerrallaan, koska nälkä ei vain tuntunut loppuvan, vaikka söi miten paljon tahansa.

Joulun jälkeen päätin, että uuden vuoden alkaessa palaan taas terveellisemmän ruoan pariin, syön säännöllisesti ravitsevaa ruokaa. Miksi? No siksi, että vatsani alkoi oireilla kovastikin epäsäännölliseen ruokarytmiin ja ravintoköyhään ruokaan, närästi, minua väsytti koko ajan, olin KOKO syksyn flunssassa (ennen sairastin n. yhden flunssan vuodessa), iho voi huonommin, hiukset voivat huonommin ja ennen kaikkea minä itse en voinut ollenkaan hyvin.

Vasta vajaan viikon olen syönyt terveellisemmin ja arvatkaa mitä: olo on mahtava! Ihanan kevyt ja raikas. Ihan oikeasti!

En ole millään laihdutuskuurilla, vaan opettelemassa taas uudestaan nauttimaan sellaisesta ruoasta, joka tekee minulle pysyvän hyvänolontunteen, jotta koko kehoni voisi paremmin.

Pirteää alkanutta viikkoa kaikille!:)


lauantai 5. tammikuuta 2013

Hetki.<3

Koko äitinä olemiseni aikana parasta omaa aikaa on mielestäni ollut kahvihetki, kun lapsi/lapset ovat päiväunilla. Siinä on jotakin sellaista arjen luksusta, jota on vaikea selittää kenellekään muulle kuin toiselle äidille. Se on pieni pysähtyminen keskellä päivän touhuja. Koti on hiljainen ja rauhallinen. Kukaan ei hetkeen vaadi mitään. Saa vain olla ihan itsekseen ja lukea vaikka lehteä kenenkään häiritsemättä. Harvoin olen raaskinut hukata tätä taianomaista lepohetkeäni nukkumiseen...vaikka olisi ehkä joskus muiden mielestä kannattanutkin.;)

Vanhempi lapseni nukkui päiväunet uskollisesti aina siihen asti, kunnes nuorempi lapsemme täytti 2 kk. Siihen loppuivat päikkärit kuin seinään. Poika Oli itse vasta vähän yli 2-vuotias. Kohta kaksi vuotta poikamme on sitkeästi pysynyt hereillä koko päiväuniajan aina yöuniin asti. Mutta mitä ihmettä! Tänään, jo kolmantena päivänä peräkkäin, hän on nukahtanut alle viidessä minuutissa päikkäreille yhdessä siskonsa kanssa!:)
En usko, että tästä nyt enää mikään jokapäiväinen tapa tulee, mutta voitte varmaan uskoa, että otan kaiken irti näistä hetkistä. Pienistä arjen lepohetkistä!<3

Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille!<3

keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Joulun lapsia kaksin kappalein.

Meidän molemmat lapset ovat syntyneet juuri ennen joulua: poika syntyi neljä vuotta sitten 20. päivä ja tyttö kaksi vuotta sitten 17. päivä joulukuuta. Tyttöä odottaessani neuvolan terkkarilla oli hauskaa, kun hän kuuli, että lastemme lasketuissa ajoissa oli 6 päivää eroa. Totesi, että " olette sitten kalenterista oikein laskeneet, että tulee melkein sama syntymäpäivä molemmille lapsille". Jep, juuri niinhän ne lapset tulee. Päätetään kalenterista vaan sopiva päivä ja laitetaan tilaus menemään. Ei nyt sentään. Ihan sen suurempia suunnitelematta lapsille nyt vain tuli melkein sama syntymäpäivä.:) Kauheita vanhempia olemme, kun ei riittänyt, että synttärit on ihan lähellä joulua, niin pitää vielä viettää ne samaan aikaan sisaruksen kanssa! Tuleekohan tästä nyt joku trauma sitten lapsille? Se jää nähtäväksi.:)

Jokatapauksessa olemme vielä viettäneet lapsilla yhteiset synttärit. Kaverit on vielä samat molemmilla ja äiti on vähän väsynyt uudesta työntäyteisestä arjesta, niin saivat tänäkin vuonna tyytyä nyt yhteisiin kekkereihin. Ja mukavat kekkerit olivatkin.:) Ei niin mukavista kekkereistä voi tulla mitään traumaa, eihän?!;)

On nuo pienokaiset vaan niin ihania pakkauksia!<3 Minkähänlainen sitä olisikaan ilman heitä?! Olen enemmän kuin kiitollinen heistä molemmista...omista joulun lapsistani.<3